Sormiruokailijamme suosikit (6-7kk)

Aloimme tarjoamaan Pienelle kiinteitä, kun valmiusmerkit alkoivat esiintyä noin viikkoa ennen täyttä kuuden kuukauden ikää. Aivan ensimmäinen kokeilu tehtiin banaanilla. Pieni osasikin hienosti tarttua tarjottuun palaan ja viedä sen ällistyttävällä tarkkuudella suuhunsa, mutta sen jälkeen iski pieni hämmennys, eikä ruokaa päätynyt masuun todennäköisesti muruakaan.

Aloitimme homman hieman säännöllisemmin sitten seuraavalla viikolla, kun Pieni täytti puoli vuotta. Pyrimme ensimmäisen kuukauden aikana siihen, että kiinteiden kanssa harjoitellaan 1-3 kertaa päivässä. Käytännössä tämä tarkoitti, että suurimmaksi osaksi Pieni söi minun kanssani lounasta ja vaihtelevasti välipalaa sekä perheen yhteisen aterian illalla kun J pääsi töistä.

Vaippaa vaihtaessa pystyimme toteamaan, että satunnaisia paloja esimerkiksi porkkanaa ja parsakaalia päätyi kuin päätyikin masuun hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta suurin osa lensi/putosi lattialle ja muussattiin Pienen oman ruokailutuolin tarjottimelle. Mutta ei se mitään, näin sen kuului mennäkin.

Ruokaillessa pidimme Pientä silmällä ja tarjosimme lisää, kun tarjotin tyhjeni. Ruokailun päätteeksi tarjosimme aina myös vettä neuvolastakin saamamme ohjeen mukaan. Ensimmäiset kerrat Pieni oli ihmeissään, että mitähän tämä kummallisuus sitten on, mutta pikku hiljaa veden juomisesta ruokailun yhteydessä on tullut Pienelle iloinen leikki- ja harjoitteluhetki ensimukin kanssa.

Kiinteitä aloittaessa on tärkeää huomioida, että vauvan suun lihaksisto ja kieli eivät ole tottuneet ruuan käsittelyyn. Pieni oli kuivaharjoitellut mussutusta selvästi jo jonkin aikaa - hän istui kanssamme ruokapöydässä säännöllisesti noin neljän kuukauden iästä lähtien, jomman kumman sylissä - mutta tosipaikan tullen huomasi, että harjoitusta tarvitaan. Eihän kukaan ole seppä syntyessään! Lisäksi vauvojen on vielä puolen vuoden iässä hankala tarttua kovin pieniin palasiin, ja aniharva hallitsee pinsettiotetta vielä tässä iässä.

Syötäväksi tarjottavien palojen onkin nämä kaksi asiaa huomioon ottaen hyvä olla tikkuina tai pötköinä ja niin pitkinä, että niistä pääsee pilkottamaan suuhun vietävää vauvan nyrkistä. Syömistä myös helpottaa, jos ruokien tekstuuri on sen verran pehmeää, että ruoka muussaantuu lähes itsestään vauvan suussa vaikka pelkillä ikenillä.

Ensimmäiset pari viikkoa syödessä Pieni istui sylissä. Heti kun istumisesta tuli muutakin kuin hurjaa huojumista, Pieni pääsi omaan tuoliinsa. Siinä syöminen kehittyikin jo sitten harppauksin, vaikkakin koko ensimmäisen kuukauden ajan masuun päätyvän murkinan määrä pysyi vielä pienenä. Rintamaito onkin vuoden ikään asti se pääasiallinen ravinto, joten kiirettä kiinteiden kanssa ei ole!

Tulipas paljon tekstiä meidän aloituksesta, mutta mainittakoon vielä sen verran, että BebesInfon sivuilla on oivallinen "Näin pääset alkuun" -tyyppinen osio, joka kannattaa käydä läpi.

Ja sitten itse asiaan!

PIENEN SORMIRUOKAILIJAMME SUOSIKIT (6-7kk)

1. kurkkutikut
2. höyrytetyt parsakaalin kukinnot
3. höyrytetyt porkkanatikut
4. uunissa paistetut bataattipalat (mausteena oliiviöljy, yrttejä, pippuria)
5. uunissa paistetut kesäkurpitsatikut (mausteena oliiviöljy, yrttejä, pippuria)
6. uunissa paistettu yrttimaustettu kana
7. banaani
8. luumu
9. naudan entrecote (ihana imeskeltävä!)
10. mango

Tarjosimme toki paljon muutakin, mutta esimerkiksi avocado oli vielä vaikea syötävä, tomaatti ei ainakaan sellaisenaan ollut hitti ja puolikkaat viinirypäleet sinkoilivat pitkin pöytää. Vauvalle on kuitenkin hyvä antaa myös hieman "haastavaa" ruokaa, sillä tulee (yllättävän nopeastikin) päivä, jolloin sen syöminen onnistuu.

Kiinteiden aloittaminen oli jännittävää, mutta kun piti turvaohjeet mielessä, se suijui loppujen lopuksi aika helposti ja suuremmitta kommelluksitta.

Kuinka teillä sujui kiinteiden aloitus ja mitkä olivat suurimpia suosikkiruokia?



Lisää kokemuksia matkaltamme:

- Sormiruokailijamme suosikit (7-8kk)
- Sormiruokailijamme suosikit (8-9kk)
- Sormiruokailijamme suosikit (9-10kk)